Ystävät luonnehtivat herkäksi jääräpääksi, joka päätti pistää elämänsä kerrasta uusiksi. Se oli kyllä todella hyppy suureen tuntemattomaan. Joskus elämä ottaa ohjat ja vie vauhdilla, vaikka koittaisit pyristellä kuinka vastaan ja kuunnella järjen ääntä.

Olin ollut yrittäjänä musiikki- ja viihdebisneksessä neljännesvuosisadan. Elin ja hengitin musiikkia. Sain tehdä monenlaisia tuotantoja monien upeiden taiteilijoiden kanssa ja nautin siitä valtavasti. Niinhän sitä sanotaan, että luovuus ruokkii luovuutta. Ala kuitenkin muuttui ja muutoksia tapahtui myös henkilökohtaisella puolella. Elämä meni monelta kantilta samanaikaisesti käymistilaan.

Itselleni tyypilliseen tapaan jäsentelin ajatuksiani järjestelemällä kotia ja siivoamalla komeroiden ja laatikoiden sellaisiakin sopukoita, joihin ei juuri muuten tule kajottua.

Eräänä siivouspäivänä, vaatehuonetta raivatessa puhelin soi ja laskin käsissäni olleet asiat sängylle. Näin mummin vanha pitsilakana ja upean violetti, mutta armottoman vanhanaikainen mokkatakki kohtasivat. Näyttivät yhdessä niin hyvältä, että siltä seisomalta oli haettava ratkoja ja pistettävä ne palasiksi, jotta niistä voisi tulla jotakin muuta.